Kotimyynnissä on 1.1.2023 alkaen entistä laajempi peruuttamisoikeus silloin kun myyjä on tullut paikalle ilman kuluttajan pyyntöä. Myös myyjän tiedonantovelvollisuus tiukentuu. Uuden lainsäädännön myötä kotimyynnin ongelmien odotetaan vähenevän.
Jatkossa myös mittatilaustavaralla on kotimyynnissä sama 14 vuorokauden peruuttamisoikeus kuin muillakin tavaroilla. Mittatilaustavaralla tarkoitetaan kuluttajan tarpeiden mukaan valmistettuja tai muunneltuja tuotteita. Sääntö koskee kotimyyntiä, jossa myyjä on tullut kuluttajan kotiin pyytämättä. Kotikäynti on aina pyytämättä tehty, ellei kuluttaja ole täysin oma-aloitteisesti ollut yhteydessä myyjään. Jos myyjä on esimerkiksi soittanut kuluttajalle ehdottaakseen kotikäyntiä tai jos kuluttaja on soittanut myyjälle takaisin, kyseessä on edelleen pyytämättä tehty kotikäynti.
”Muutos on tärkeä, sillä kotimyynnissä kaupattu mittatilaustavara on aiheuttanut kuluttajille erityisen paljon ongelmia ja päänvaivaa, kun peruuttamisoikeutta ei ole ollut. Olemme myös huomanneet, että jotkut yritykset ovat lainvastaisesti soveltaneet tätä poikkeusta niin sanottuihin standarditavaroihin ja palvelusopimuksiin”, kertoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.
Kotimyynnissä työn suorittaminen voidaan aloittaa 14 vuorokauden peruuttamisaikana vain kuluttajan pyynnöstä. Jatkossa kuluttajan on tällöin erikseen hyväksyttävä, että hän menettää peruuttamisoikeuden työn valmistuttua. Pyytämättä tehtyjen kotikäyntien peruuttamisoikeudessa on kuitenkin kuluttajaa suojaava poikkeus. Vaikka palvelu olisi kuluttajan pyynnöstä aloitettu jo 14 vuorokauden peruuttamisaikana ja vaikka kuluttaja olisi hyväksynyt menettävänsä peruuttamisoikeuden, kun sopimus on suoritettu, peruuttamisoikeus on silti voimassa 14 vuorokautta ja myös työn valmistuttua, jos käynti on tehty pyytämättä.
Peruuttamisoikeudesta on kerrottava selkeästi
Vuodenvaihteessa voimaan astuu myös muutos, joka koskee peruuttamisoikeudesta kertomista silloin kun sitä ei ole. Jos kyseessä on esimerkiksi mittatilaustavaran myyminen kuluttajan itse pyytämällä käynnillä, eikä myyjä ole kertonut peruuttamisoikeuden puuttumisesta, sopimus ei sido kuluttajaa. Kuluttajan ei siis tarvitse maksaa ja hän voi myös vaatia takaisin jo maksettuja rahoja. Kuluttaja voi vedota tähän seikkaan vuoden ajan sopimuksen tekemisestä.
Jos peruuttamisoikeus on olemassa, mutta myyjä ei ole kertonut sen ehdoista, määräajoista ja menettelyistä, pätee edelleen vanha sääntö, jonka mukaan peruuttamisaika pitenee vuodella. Jos yritys korjaa puutteelliset tiedot, peruuttamisaika päättyy 14 päivän kuluttua päivästä, jolloin kuluttaja sai korjatut tiedot.
Tavoitteena vähentää kotimyynnin ongelmia
Lakimuutoksella pyritään kitkemään viime vuosina yleistyneitä kotimyynnin ongelmia. Vuodesta 2018 lähtien Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on saanut vuosittain yli tuhat kuluttajailmoitusta ongelmista kotimyynnissä. Yli puolet ilmoituksista koskee remontteja. Moni ongelmia kohdannut ei kuitenkaan ole yhteydessä kuluttajaviranomaisiin, eivätkä luvut siksi kuvasta ongelmien todellista laajuutta. Kotimyynnin yleisyydestä tai sitä harjoittavien yritysten määrästä ei myöskään ole saatavissa tarkkaa tietoa.
Ilmoituksista on nähtävissä, että kotimyynnissä esiintyy aggressiivisia myyntimenettelyitä. Myyjän esittely saattaa esimerkiksi jatkua tuntitolkulla, vaikka häntä olisi kehotettu poistumaan. Erityisessä riskissä ovat ne kuluttajat, joilla on esimerkiksi iän, sairauden tai kielitaidon vuoksi hankalampi ymmärtää sopimusten sisältöjä.
“Edellytämme tietysti yritysten noudattavan uusia sääntöjä. Kotimyyntiyritysten on myös laajemmin herättävä siihen, että myyntitilanteet on hoidettava asiallisesti. Annetaan kuluttajille tarpeelliset tiedot, ei johdeta harhaan eikä myydä aggressiivisesti. Toivomme, että jatkossa näemme selvästi vähemmän esimerkiksi tarpeettomien remonttien kauppaamista hyväuskoisille ikäihmisille”, toteaa Väänänen.