Suomalaisen yrittämisen tulevaisuus


Suomalainen yrittäminen on jälleen muutoksien kourassa. Osa muutoksista tulee tekniikan kehittymisen kautta ja siitä kautta tapahtuvasta elinkeinojen ja koko valtion muutoksesta. Suomessa on entistä vähemmän työvoimaa ja entistä enemmän vanhempia ihmisiä ja keskimääräinen elinikäodotus nousee vuosi vuodelta. Jatkossa me suomalaiset tulemme pitämään huolen vanhuksistamme entistä pidemmälle, mutta kehitämmekö töitä, joita tulevaisuuden 70+ ihmiset voisivat myös tehdä?

Euroopan tason muutokset

Yksi iso muutos on ollut Euroopan tasolla, kun meille tuli ihmisten, palveluiden ja rahan vapaa liikkuvuus toisesta jäsenmaasta toiseen. Se toi myös aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja teki esimerkiksi Maltasta maailman iGaming kärkimaan, maan joka ymmärsi nettikasinoteollisuuden mahdollisuudet pienelle maalle. Suomikin olisi voinut tehdä näin, mutta todellisuudessa, moni pelialan työntekijä tekee töitä mieluummin Maltan saarelta kuin Suomen talven pimeydessä. Suominetticasino.info on yksi sivuista, jotka käsittelevät tätä uutta aluevaltausta ja sen vaikutuksia suomalaisiin pelaajiin ja miksei myös suomalaiseen työvoimaan. Jos Suomikin siirtyy lisenssimuotoiseen rahapelijärjestelmään, voi meillekin syntyä paljon uusia työpaikkoja, jotka kelpaisivat tulevaisuudessa myös vanhemmalle väelle.

Vanhuksien työkyky vähenee usein fyysisten voimien vähetessä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että aivojen tehot katoaisivat ja tätä tulisi jatkossa hyödyntää entistä enemmän mietittäessä tulevaisuuden töitä. Eikö olisikin parempaa tehdä mielenkiintoisia töitä, vaikka puoli päiväisenä, kuin nauttia suomalaisessa sateessa pienestä eläkkeestään.

Talous ei voi kasvaa ikuisesti

Suurin osa talouden oppikirjoista perustuu ajatukseen, että yrityksen on kasvettava ja samalla siihen, että markkinat kasvavat. Kun yritys on kotimaassaan selkeä ykkönen, tai tuotteella olisi mahdollisuuksia menestyä myös muualla, lähtee yritys vientimarkkinoille. Suomalaisilla ei ole viennistä läheskään niin hyvää menestyskonseptia kuin naapureillamme. Jostain syystä ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset ovat olleet meitä joko onnekkaampia tai taitavampia, tai sitten heillä on historian tuomat paremmat yhteydet muualle Eurooppaan ja me suomalaiset tulemme jälleen jälkijunassa. Toisaalta meidän oma maamme ja varsinkin kielemme on niin erikoinen, etteivät kaikki edes halua tarjota tuotteitaan tai palveluitaan tänne, joten omat tuotteemmekin voivat täällä menestyä, mutta onko ollut niin historiassa, että suomalainen hyvä tuote on toiminut Suomessa hyvin mutta vientikauppaan lähteminen on edellyttänyt tehokkaampaa toimintaa ja sen myötä oma suomalainen tuotanto on ajettu alas ja lähdetty tuottamaan samaa halvemmalla muihin maihin ja lopputulos on kuitenkin ollut, ettei homma toiminut ja loppujen lopuksi sekä suomalainen että ulkomaille viety tuotanto lopetetaan. Vai onko suomalaisen omistamisen, siellä huipulla, tulevaisuus ulkomaalaisille suuryrityksille myynti pikaisten miljoonien toivossa ja tuloksena lopulta suomalaisen tuotannon loppuminen, koska tällä hetkellä Suomi on hyvinvointivaltio, mikä tarkoittaa, että palkkatasomme on yhä korkea verrattuna ns. halpatyövoiman maihin.

Totta kai tulevina vuosikymmeninä nuo nykyiset halpatyövoiman maat saavuttavat vähitellen meidän hyvinvointivaltiomme tasoisia palvelurakenteita, mutta toisaalta isot maailmanlaajuiset kauppajätit ja omistajat eivät edes halua sitä, koska se tarkoittaisi globaalissakin tasossa tuotantohintojen nousua ja sitä kautta pienempää voittoa.

Suomen hiipuva talouskasvu vaikeuttaa myös valtion toimia, ja se taasen vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja entistä tärkeämmäksi voimavaraksi nousevat suomalaiset pienyritykset, yrittäjät, jotka jaksavat tehdä töitä päivästä toiseen, vaikkei valtion tai kuntien taholta yleensä mitään positiivista kuulukaan. Useimmiten pienyrittäjät törmäävät vain pykäläviidakkoon ja helppoihin sanontoihin kuten ”emme voi suosia vain yhä yritystä”, ”tämä ei kuulu kaupungin asioihin” jne.

Digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet

Tulevaisuudenkin yhteiskunta tarvitsee eritasoisia tekijöitä ja osaajia. Aina on osa työntekijöitä, joiden tulevaisuudessakin pitää vähintäänkin ylläpitää yhteiskunnan rakenteita huoltavia automatisaation osia, ja monia töitä joudutaan tulevaisuudessakin tekemään itse. Samoin palveluala tulee jatkossa korostumaan entisestään, kun teollinen tuotanto automatisoituu vuosi vuodelta. Sähköistyminen ja digitalisaatio ovat jo nyt tuoneet paljon muutoksia palvelualalle kuin myös valtionhallintoon, mutta samalla kun palveluita on nopeutettu on entistä enemmän varsinaisesta tekemisestä sälytetty asiakkaalle itselleen, jolla ei aina välttämättä ole minkäänlaista kykyä tehdä edes yksinkertaisia asioita – olisiko sittenkin parasta tulevaisuuden kannalta etsiä keinoja, joissa sekä vanhempien ihmisten tietotaito, asiakaspalvelu ja digitalisaatio ja asiakkaat voisivat kohdata entistä luontevammin, ja niin että syntyisi win-win tilanne kaikille osapuolille, eikä yksikään taho miettisi vain suurimman voiton tai säästön saavuttamista vaan kokonaisvaltaista positiivista lopputulosta.

Aivan kuten Malta teki iGamingin kanssa, Suomikin voisi löytää itselleen tavan kehittyä seuraavalle tasolle maamme kehityskaaressa. Mikä se taso on, ja mitä se kehitys sitten tuleekaan olemaan, niin sekä yrityksillä, kansanedustajillamme sekä suomalaisille on siihen paljon sanottavaa ja vaikutettavaa, olemme sitten EU:n tai minkä tahansa liiton jäseniä.