Aikuisten vapaa-aika ja yrittäminen


Siinä missä suomalaisittain on tullyt hyväksytymmäksi olla yrittäjä, on tullut myös hyväksytymmäksi viettää vapaata aikaansa juuri omalla tavallaan. Suomalaiset ovat päässeet samaan kehitykseen muun Euroopan kanssa eli aikuisten vapaa-aika on lisääntynyt. Se tarkoittaa samalla sitä, että myös vapaa-ajan harrastukset ovat lisääntyneet ja kaikenlaiset palvelut aikuisten vapaa-aikaan liittyen ovat tulleet markkinoille. Tämä on omalta osaltaan myös kasvattanut suomalaista yrittäjyyttä. Sitä kautta on myös mm. affiliate markkinointi yhtenä työntekomuotoja lisääntynyt.

Veikkauksen nettikasino on yksi näistä suomalaisista nykyajan lisääntyneen vapaa-ajan voittajista. Se tarjoaa entistä enemmän tekemistä suomalaisille – joskin aivan lähivuosina, se tulee saamaan omia kilpailijoita tänne Suomeen… kaikki liittyy tekniseen ja eurooppalaiseen kehitykseen, jonka mukaan myös suomalaisten yrittäjien ja yritysten pitää omalta osaltaan olla mukana. Tai sitten käy kuin monella muullakin alalla, kansainväliset pelurit kuten Oda Suomi tulevat apajille ja vähintäänkin vaikeuttavat suomalaisten kotikenttäedun toteutumista.

Uusin vapaa-aikatutkimus kertoo digitaalisuuden ja verkon tuomista muutoksista, mutta myös pysyvistä asioista ihmisten arjessa. Yhteydenpito ystäviin on muuttanut muotoaan, ja matkailu on monille entistä tärkeämpi osa vapaa-aikaa. Mökkeily pitää kuitenkin edelleen pintansa suomalaisten vapaa-ajanvietossa, myös nuoremmilla ikäpolvilla. Pyykinpesu, vaatehuolto ja siivous ovat vapaa-aikatutkimuksen perusteella niitä kotitöitä, joita sekä miehet että naiset pitävät yleisimmin aina rutiinina ja velvollisuutena. Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat puolestaan yli puolelle suomalaisista myös huvia ja harrastusta.

Tutkimuksen toisessa osassa 14 000 ihmisen tiedot paljastivat, ettei pelkkä vapaa-aika ole tarpeeksi – sen täytyy myös olla laadukasta. Positiivisia vaikutuksia lisäsi se, että vapaitaan saattoi käyttää asioiden tuottavaan hoitamiseen. Tässä mielessä erilaiset omiin harrastuksiin liittyvät ansaintamahdollisuudet ovat mielenkiintoinen nykyaikainen mahdollisuus.

Liikunnan harrastaminen Suomessa

FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan noin kolmannes eli 39 % suomalaisista yli 18-vuotiaista miehistä ja 34 % naisista liikkui terveysliikuntasuositusten mukaisesti, eli harrasti sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa suositusten mukaisen määrän. Kestävyysliikuntaa koskevaan osaan suosituksista ylsi noin puolet sekä miehistä että naisista. 

Nuoret aikuiset liikkuivat suositusten mukaan ikääntyviä todennäköisemmin. Alle 40-vuotiaista noin puolet ja yli 80-vuotiaista vain noin kymmenesosa täytti liikuntasuosituksen mukaisen liikuntamäärän. 

Fyysisesti kuormittavaa, paljon kävelyä, nostelua tai muita raskaita askareita sisältävää työtä teki vain 27 % miehistä ja 16 % naisista. Eniten fyysisesti kuormittavaa työtä tekivät 30–59-vuotiaat miehet. Työ- tai opiskelumatkoilla vähintään 30 minuuttia päivässä liikkuvien suomalaisten osuus oli noin 10 %. Naiset olivat miehiä hieman ahkerampia työmatkaliikkujia. 

Tämäkin liikunnan muuttuminen on tuonut mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle, mm. terveysvaikutteisten ravintoaineiden kautta, sekä uusien palveluritysten kuten personal trainerit kautta.

Harrastamisen Suomen malli

Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tämäkin on valtakunnallinen hanke, joka omalla tontillaan tuo mahdollisuuksia paikalliselle yritystoiminnalle.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tältä sivustolta kunnat ja harrastuksen järjestäjät löytävät ajankohtaista tietoa mallista ja hyviä käytänteitä Harrastamisen Suomen mallissa mukana olevista kunnista. Tiedot kuntien järjestämistä harrastusryhmistä sekä ilmoittautumisohjeet harrastuksiin löytyvät kuntien verkkosivuilta.