Suomalaiset kasvuyritykset: Yritystuet suunnattava tutkimukseen ja kehitykseen


Suomen startup-yhteisön mielestä yritystuet tulisi budjettiriihessä suunnata pitkään vaikuttaviin kasvukohteisiin, kuten tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Se on paras keino luoda maahamme uusia työpaikkoja ja talouskasvua suomalaisille.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan määrärahat valtion budjetissa ovat kasvaneet viime aikoina. Lähde: Tilastokeskus

Suomi tavoittelee kansantalouden tutkimus- ja kehitysmenojen ja bruttokansantuotteen suhteen nostamista 4 prosenttiinvuoteen 2030 mennessä. Suomen startup-yhteisön mielestä tavoite on kannatettava, vaikkakaan ei riittävä. T&k-menojen nostaminen toteutuu helpommin mahdollistamalla ja edistämällä harjoittavien yritysten toimintaa. Uudet työpaikat syntyvät uusiin kasvuhakuisiin yrityksiin.

Ratkaisuina ovat työperäistä maahanmuutto, koulutusinvestoinnit sekä yritysten t&k-investointien tukeminen. “Suomi kilpailee kansainvälisistä t&k-investoinneista erityisesti Ruotsin, Baltian ja Saksan kanssa”, Suomen startup-yhteisön ekonomisti Youssef Zad toteaa. “Etenkin osaavan henkilöstön saatavuus, muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys sekä julkisten t&k-tukien taso vaikuttavat siihen, mihin maahan yritykset kohdistavat tutkimus- ja kehitystoimintaansa”, Zad kertoo.

T&k-henkilöstön saatavuutteen voidaan vaikuttaa korkeakoulupaikkoja lisäämällä ja saamalla kansainväliset opiskelijat pysymään ja työllistymään Suomessa. Yrityksen muiden yksiköiden läheisyyteen puolestaan voidaan vaikuttaa houkuttelemalla yrityksiä ylipäänsä sijoittumaan Suomeen.


Suomeen lisää yritysklustereita

“Jos onnistumme luomaan Suomeen lisää houkuttelevia yritysklustereita, on myös todennäköistä, että näiden ympärille saadaan rakennettua merkittäviä t&k-investointeja”, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen huomauttaa. “Tästä hyvänä esimerkkinä toimii peliteollisuus”, Pakarinen muistuttaa.

T&k-investoinneilla on valtavan positiivinen ulkoisvaikutus koko kansantalouteen. “Yhteiskunnan kannalta ei investointeja tehdä markkinaehtoisesti tarpeeksi. Ja siksi julkisella sektorilla on merkittävä rooli t&k-investointien vauhdittajana”, ekonomisti Zad huomauttaa. “Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että innovaatiotoiminnalla on myönteinen vaikutus talouskasvuun pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että julkisella t&k-rahoituksella ja ylimääräisillä verovähennyksillä on kyetty lisäämään t&k-toimintaa.

Yritystuet syyniin

Suomen startup-yhteisön mukaan tulevan vuosikymmenen yritystukipolitiikkaa on tarkasteltava kriittisesti, jotta rajalliset voimavaramme olisivat tehokkaimmassa käytössä. Viimeaikainen kehitys julkisen sektorin t&k-rahoituspolitiikassa on ollut myönteistä, sillä valtion vuoden 2022 talousarvion määrärahat kasvavat 272 miljoonalla vuoteen 2021 nähden. Valtion t&k-rahoitus kasvaa kokonaisuudessaan melkein 2,5 miljardiin euroon. t&k-tukipolitiikan suunta oli heikohkoa 2010-luvulla, mutta hallitus on kyennyt tekemään oikeansuuntaisia päätöksiä 2020-luvun alussa. Suunta näyttää erittäin myönteiseltä tällä hetkellä. Suomen startup-yhteisön jäsenet investoivat merkittäviä summia tutkimus- ja kehitysmenoihin ja tavoittelevat liikevaihdolla mitattuna merkittävää kasvua vuoteen 2030 mennessä. “Jos kasvutavoitteet toteutuvat ja t&k-menojen suhde liikevaihtoon saataisiin pysymään samansuuruisena nykyiseen verrattuna, toisi tämä Suomelle peräti 391 miljoonaa euroa lisää T&K-investointeja. Tämä olisi arviolta jopa 10 prosenttia Suomen t&k-menojen kasvutavoitteesta”,  toimitusjohtaja Pakarinen toteaa.