Yli puolet suomalaisista pitää työelämän muuttumista paikkariippumattomaksi hyvänä asiana


LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö (59 %) pitää työelämän muuttumista paikkariippumattomammaksi hyvänä asiana. Joka toinen uskoo, että tulevaisuudessa toimisto ilman nimettyjä työpisteitä tulee tavallisemmaksi. Yrityksissä on käynnissä murros, joka edellyttää monenlaisten asioiden huomioon ottamista.

LähiTapiola selvitti Arjen katsaus -kyselyssä suomalaisten ja työelämässä mukana olevien mielipiteitä tulevaisuuden työskentelystä. Selvästi yli puolet pitää työelämän paikkariippumattomuutta hyvänä asiana. Kyselyn tulokset edustavat koko suomalaista väestöä, joiden joukossa on muun muassa johtajia, ylempiä ja alempia toimihenkilöitä, työntekijöitä, työttömiä ja eläkeläisiä.

– Työelämässä on käynnissä iso muutos, ja yrityksissä pohditaan nyt tulevaisuuden työskentelytapoja. Edessä on yhteinen oppimismatka, jossa yhteensovitettavana ovat konttorityöskentely, etätyöt ja videopalaverit, kasvokkaiset kohtaamiset sekä työyhteisön vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Myös henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia tukevat vakuutusratkaisut ja palvelut mietitään uusiksi vastaamaan paremmin tulevaisuuden työn tarpeita, kertoo LähiTapiolan Suurasiakasyksikön johtaja Juho Kettunen.

Kettusen mukaan yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa entistä kokonaisvaltaisempia henkilöstöratkaisuja, joilta odotetaan selkeyttä. Yksi haasteellisimpia asioita on muun muassa etätyöskentelyn kokonaisuus.  

– Esimerkiksi etätyöskentely ulkomailta on asia, jota joudutaan miettimään yrityksissä monista eri näkökulmista. Siihen liittyy monia lakisääteisiä ja työnantajan vastuulla olevia asioita. Tärkeää on, että työskentelypaikasta huolimatta ihmiset ovat henkilöturvan osalta tasavertaisessa asemassa.

Ylemmät toimihenkilöt myönteisimpiä paikkariippumattomuuteen

Kyselyyn vastanneista ylemmistä toimihenkilöistä ja johtajista enemmistö on paikkariippumattomuuden kannalla. Neljä johtajaa viidestä (81 %) pitää työelämän muuttumista paikkariippumattomaksi hyvänä asiana. Ylemmistä (73 %) ja alemmista (66 %) toimihenkilöistä jonkin verran pienempi osa on samaa mieltä. Sen sijaan työntekijöiksi itsensä määritelleistä puolet jakaa tämän mielipiteen.

– Eri toimialaoilla ja yrityksissä on hyvin erilaiset lähtökohdat paikkariippumattomuuteen. Yrityksissä tulisi pohtia sitä, miten uudet mallit tukevat parhaiten oman yrityksen pärjäämistä ja henkilöstön hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Me lähestymme asiaa esimerkiksi hyvän asiakaspalvelun näkökulmasta. Keskustelemme asiakkaidemme kanssa muun muassa siitä, mitä asioita olisi hyvä hoitaa kasvokkain ja mitkä kohtaamiset hoidetaan jatkossakin videoyhteyksin. Tältä pohjalta on hyvä suunnitella omaa ja tiimin monipaikkaista arkea eri rooleissa, niin asiakastyön kuin työyhteisön sisäisten käytäntöjen osalta.

Runsas viidennes etätyötä pandemian aikana tehneistä kertoo arvostavansa etätöiden tekemisen yhteydessä saavuttamaansa helppoutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa (22 %) sekä mahdollisuutta lisääntyneeseen oman ajankäytön hallintaan (23 %). Joka toinen etätyötä tekevä kertookin haluavansa kokea epidemian jälkeenkin vapauden työskennellä, missä haluaa. Palaverit, joihin osallistutaan etäyhteydellä, kiinnostavat jatkossa yhtä useaa (49 %). Kyselyn eri ammattiryhmien näkemyksissä ei ole juurikaan eroja. Kaikki haluaisivat mukaansa ”koronan jälkeiseen työelämään” osapuilleen samat asiat.

– Etätyöskentelyssä on omat positiiviset puolensa, mutta myös riskejä silloin, kun se on jatkuvaa. Työmatkoista säästyvä aika voi lisätä vapaa-aikaa ja oman ajankäytön hallinta tehostua, mutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen saattaa tuoda myös haasteita. Työnantajan näkökulmasta moninaisuuden huomioonottaminen on tärkeää, sillä mahdollisuudet paikkariippumattomaan työhön voivat kuitenkin vaihdella esimerkiksi perhetilanteen ja asuinolosuhteiden mukaan paljonkin. Yrityksissä on hyvä pohtia, miten vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan ja ylläpidetään, mikäli spontaanit kohtaamiset vähenevät työyhteisöissä, Kettunen toteaa.

Etätyö kiinnostaa lähityötä enemmän

Kyselyssä kysyttiin työelämässä mukana olevilta siitä, missä he haluaisivat työskennellä, kun koronapandemia on ohi. Tällä hetkellä etätyötä tekevistä 40 prosenttia haluaisi jatkossa tehdä työtä enemmän etänä ja vähemmän työpaikalla. Työelämässä olevista 31 prosenttia kertoo, ettei työn tekeminen etänä ole mahdollista.

– Arvokasta on se, että pääsääntöisesti kaikissa yrityksissä työntekijöiden ja esihenkilöiden toiveita sekä näkemyksiä on kartoitettu, ja omien työyhteisöjen tarpeista alkaa olla hyvä käsitys. Olemme nähneet, että teknologia mahdollistaa työnteon missä tahansa ja asiat hoituvat joustavasti sekä tehokkaasti. Toimistojen viihtyvyyttä ja tilaratkaisuja päivitetään todennäköisesti vastaamaan paremmin uusia työskentelymalleja. Innovointi ja asiantuntijuus syntyvät varmasti tulevaisuudessakin ihmisten välisistä kohtaamisista ja yhteistyöstä, Kettunen sanoo.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1 018 henkilöä 8.–15.5.2021. Vastaajat edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.